Kirjoittanut Peter A. Postol | huhtikuu 8, 2010

Ajatuksia askeleista vihreään liikkumiseen

 

Jäät lähtevät ja joutsenet tulevat

Päästän joka vuosi 3000 kg hiilidioksidia ilmaan ajamalla 1998 vuosimallin Skoda Octaviallani. Autoni CO2 –päästö on 161 g/km. Tavalla tai toisella minun on päästävä eroon tuosta fossiilisella aurinkoenergialla toimivasta armaasta kulkupelistäni jos haluan oikeasti tehdä jotain merkittävää ilmastonmuutoksen estämiseksi tai ainakin hidastamiseksi. Mutta miten?

 Perheessämme on tällä hetkellä kolme autoa. Yksi vaimon eläkkeellä olevalla isällä, yksi vaimollani ja yksi minulla. Vaimon työmatka on noin 17 km paikalliseen kyläkouluun. Sinne ei ole julkisia kulkuvälineitä, joten säilyttääkseen työpaikkansa hänellä pitää olla oma auto. Kimppakyytejä voisi tietysti kysellä, muta taitaa olla turha toivo, sen verran vähän täällä asuu ihmisiä.

 Minun tilanteeni on toinen. Työpaikkani sijaitsee vain 3,5 km päässä, joten sinne kävelee noin 40 minuutissa ja pyöräilee 10 minuutissa (ylämäet ovat kyllä hengästyttävän sykähdyttäviä). Talven viimassa matka tuntuu kyllä aika pitkältä, mutta ei millään tavalla mahdottomalta silloinkaan. Se on vain pukeutumis- ja asennoitumiskysymys.

 Suurin ongelma ei olekaan työmatkan pituudessa, vaan siinä, että minun pitää (?) liikkua työni puolesta naapurikuntien alueella sekä välillä myös pitkin maakuntaa. Toisaalta olen siinä onnellisessa asemassa, että työnantajallani on autoja, joita voin yleensä käyttää näihin matkoihin. Jos minulla ei olisi omaa autoa, minun pitäisi vain tarkemmin suunnitella työ- ja muut matkani. Kun on totuttanut itsensä oman auton käyttöön, autottomuus ja vaatimus hyvästä matkojen etukäteissuunnittelusta tuntuu vaikealta – ellei peräti mahdottomalta. Mutta eihän se sitä tietenkään ole. Muutkin osaavat suunnitella menonsa etukäteen, miksen minäkin? Asennoitumiskysymys sekin.

 Jos unohtaa mitä auto vuosittain tuo ja arvioi vain mitä se vie, tulos on tällainen:

1500 l bensaa x 1,4 € = 2100 €/vuosi

korjaus, huollot ja vakuutukset 1200 €/vuosi

eli yhteensä vähintään 3300 € (plus ne asiat, joita tulee aika usein osteltua kun pääsee kauppoihin niin vaivattomasti)

 Ai niin, täytyyhän tuohon vuosikustannukseen liittää myös auton pääoman kuoletus, joka on noin 500-1000 €/vuosi eli yhteensä 3800-4300 €. Minun pitää tehdä siis noin yksi/kaksi kuukautta töitä maksaakseni pelkästään autolla suhailut.

 Jos nyt luovun autostani, säästän ainakin tuon 3300 € joka vuosi. Oletetaan, että sinnittelen 5 vuotta ilman omaa autoa, minulla olisi säästössä ainakin 3300 € x 5 eli 16 500 € plus auton myymisestä saadut tulot eli vähintään noin 17 000 € …;) Tämä olisi hyvä pesämuna ympäristöystävällisemmän eli vähemmän haitallisen sähköauton ostoon!

Tilanne ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen, sillä poikamme on juuri saamassa ajokortin ja on ehtinyt jo useamman kerran vihjaista, että voin hyvin luopua autostani…ja antaa sen tietenkin hänen käyttöönsä. Jalomielisesti hän on valmis puolestaan antamaan skootterinsa minun käyttööni.

 Hmm. Pohdinta jatkuu. Sen verran voin kyllä luvata, että huhti-toukokuussa menen töihin polkupyörällä niin usein kuin vain voin.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: