Kirjoittanut Peter A. Postol | syyskuu 10, 2010

Ilmastonmuutoksen kieltäjien maailma

Minua ei lakkaa hämmästyttämästä se sitkeys ja vimma millä ns. ilmastoskeptikot jaksavat kieltää sen, että ihmisen toimilla, lähinnä kasvihuonekaasupäästöillä olisi vaikutusta nykyiseen ilmaston lämpenemiseen – tai että ilmasto olisi ylipäätään lämpenemässä. En lähde tässä perustelemaan omaa kantaani kysymykseen muuten kuin että jos ylivoimainen enemmistö maailman ilmastotutkijoista ja kaikki merkittävät alan tutkimuslaitokset ovat sitä mieltä, että ilmasto lämpenee ja ihminen on sen pääasiallinen aiheuttaja, niin minä luotan, että näin on. Toisin sanoin sanottuna asiasta on konsensus eli yksimielisyys ja minä luotan siihen. Jos joku tutkija sitten pystyy muuta osoittamaan, käännän kelkkani sitten kun tieteen valtavirtakin sen tekee. Toistaiseksi tästä ei ole merkkejä, vaan päinvastoin. Ilmaston lämpenemisen merkit ja syyt ovat selvempiä kuin koskaan. Mutta ei nettikeskusteluissa, sillä siellä pätevät toisenlaiset luonnonlait.

Netti pullollaan erilaisia kieltäjiä

Siinä missä ilmastoväittely (itse perusasiasta) on tieteellisillä foorumeilla hiipunut tai keskittynyt ilmiötä kuvaaviin yksityiskohtiin, ilmastointtäminen on roihunnut jo muutaman vuoden nettiblogeissa. Siellä kielletään ihan kaikki. Lämpötilamittausten luotettavuus, mittaajien luotettavuus, tutkimuslaitosten luotettavuus, se että olisi lämmennyt, se että lämpeneminen aiheutuisi ihmisestä, se että lämpeneminen jatkuisi, se että lämpeneminen olisi haitallista jne. Vain yksi ”skeptinen” argumentti loistaa poissaolollaan: se että ilmiölle ei voisi enää tehdä mitään. Ehkä senkin aika vielä koittaa kun vesi huuhtelee skeptikkojen portaita.

Sitä keitä nämä kieltäjät ovat, on vaikea tietää. Useimmat heistä kirjoittavat nimimerkin takaa. Vain osa kirjoittaa omalla nimellään ja heillä ainakin tuntuu usein olevan muutamia yhteisiä tekijöitä. He ovat usein korkeasti koulutettuja, pääasiassa tekniikan alalta ja – kuinka ollakaan miehiä. Sen mitä olen ymmärtänyt, nimimerkin takana kirjoittavat lienevät myös pääasiassa (?) tekniikan alan ihmisiä eli lähinnä insinöörejä ja diplomi-insinöörejä – ehkä myös matemaatikkoja, kemistejä tms.. Hyvin harvalla denialistilla lienee luonnontieteellinen tai tutkijan tausta, mutta se ei näytä estävän hyvinkin ”asiantuntevien” lausuntojen heittoa tästä hyvin monimutkaisesta ilmiökokonaisuudesta nimeltä ilmasto ja sen muuttuminen. Ehkä on niin, että mitä vähemmän lopulta tietää, sitä helpompaa on olla asiantuntija?

Ken härillä kyntää..

Suurin osa denialisteista ei selvästikään ole ilmastoasiantuntijoita. Joukossa on kuitenkin keskustelijoita, joilla on näkemystä ainakin oman alansa asioihin. Mediassa kommenttejaan on heitellyt ainakin geologi, lustotutkija, maantieteilijä, suotutkija jne. Jos ajattelija on kovin kapeakatseinen, vaarana on, että hän tarkastelee ilmiötä vain oman alansa näkökulmasta. Kapeakatseinen aurinkotutkija saattaa etsiä vastausta vain auringosta, lustotutkija vain oman alueensa puiden lustoista, geologi vain menneisyyden ilmastovaihteluista jne. Ken härillä kyntää, se häristä puhuu – eikä näe metsää lustoiltaan.

Kun joidenkin ns. tutkijoiden kirjoituksia lukee, ei voi olla ajattelematta, että kyseinen tutkija on tullut jollakin tavalla syrjäytetyksi (myös eläköitymisen seurauksena) alansa tiedemaailmasta ja sen terävimmästä kärjestä. Siksi hän yrittää kertoa erilaisella viestillään olevansa yhä olemassa ja ”terävissään”. Mediaan kirjoittaa myös joitakin, joiden tavoite denialismilleen on selvästi poliittinen.

Omnipotenssia…

Netissä kirjoittavissa denialisteissa on sekä kaiken tietäviä että kaiken kieltäjiä. ”Me emme voi tietää mitään” –asenne pulpahtaa silloin tällöin pintaan, mutta netin syviä vesiä hallitsee kuitenkin asenne ”minä tiedän missä asiassa omaa asiaansa ajavat tutkijat ovat väärässä”. Denialisti voi rytätä ilmastotutkijoiden ja tutkimuslaitosten vuosikymmenten työn kyseenalaistamalla milloin mitäkin yksityiskohtaa. Logiikalla ei ole silloin niin väliä, ei myöskään lähdekriittisyydellä. Hyvin harvoin, jos koskaan omaa kantaa todistamaan viitataan itse tutkimuksiin. Syyt tähän ovat ilmeisiä: asiantuntemus ei riitä, eikä niitä tutkimuksia edes juurikaan löydy. Tämä ei tietenkään estä tai hidasta denialistia, jonka käsitys omista kyvyistä on suuri – todella suuri.

….vai sittenkin vain huomion kipeyttä?

Osa denialistikirjoituksista on aika säälittäviä purkauksia ja tuntuukin, että kysymys on lähinnä syrjäytyneiden ihmisten huomion kipeydestä. Vähän samanlaiselta kuin niiden ihmisten teot, jotka rikkovat ikkunoita tai töhrivät junia herättääkseen muissa mielipahan reaktioita. Ja tietysti ovat vielä ne, joista on hienoa tuntea olevansa oikeassa asiassa, jossa lähes kaikki muut ovat väärässä. Sekalaiseen denialistiporukkaan mahtuvat myös ne, joita sykähdyttää kuvitella, että ilmastotutkimuksen takana on suuri kansainvälinen salaliitto, jonka missiona on alistaa kaikki valtiot ja ihmiset YK:n johtaman ”ilmastosyndikaatin” vallan alle. Nämä jälkimmäiset ovat tietysti sieltä ääripäästä.

Denialismin resepti ja lääkkeet siihen

Ilmastodenialismin resepti on hyvin yksinkertainen. Otetaan pari kupillista tieteellisiä käsitteitä, lisätään sekaan vähän asiaankuulumattomasti sekoitettua matematiikkaa ja fysiikkaa, vatkataan niistä epäjohdonmukaisia väitteitä, sekoitetaan muutama kerta ja kuorrutetaan yksinkertaistetuilla väittämillä. Valtavirran totuus torjutaan kieltämällä auktoriteettien olemassa olo ja vaatimalla valtavirralta epärealistisen täydellistä todistettavuutta.

Denialistia on hyvin vaikea ellei mahdotonta saada katsomaan asiaa toisesta näkökulmasta – hän on jo puolensa valinnut. Asia-argumentit eivät pure. Aina löytyy joku ”tutkija” tai bloggaaja, joka keksii kysyä ”vaikean” kysymyksen. Usein nuo kysymykset ovat vain niitä samoja vanhoja, jotka kiertävät nettisfäärissä uudestaan ja uudestaan. Denialisti ei halua oppia uutta, vaan voittaa kulloisenkin väittelyn. Siksi mikään määrä todisteita ei hänelle riitä. Aina löytyy uusi ”vaikea kysymys” tai ”vastatodiste”.

Osa kommentoijista suorastaan janoaa sitä, että he saavat kielteistä huomiota. He käyvät vimmaisen ankarasti kiinni esitettyihin todisteisiin ilmaston lämpenemisestä, mutta eivät näe malkaa samalla tavalla kirjoittavien ihmisten teksteissä, vaikka nämä olisivat räikeästi ristiriidassa heidän omien väitteidensä kanssa.

Onko yksikin denialisti liikaa?

Kannattaisiko denialisti vaieta kuoliaaksi? Tämä voisi olla paras tapa hiljentää tyhmimmät kommentit, mutta koska tyhmyys on nopeasti uusiutuva luonnonvara, se palaa takaisin aina uudelleen ja uudelleen. Vanha sanonta, että jos idea on tarpeeksi huono, se elää ikuisesti pätee tässä. Ehkä sittenkin on parasta vastata denialistisiin kommentteihin ystävällisen isällisen ja äidillisen asiallisesti. Ehkä kaikki toivo ei sittenkään ole vielä menetetty useimpien veijareiden osalta. Sitä paitsi ehkä on vain hyvä, että he kirjoittavat nimimerkin takaa. Sitten kun he ymmärtävät mistä on kysymys, he voivat tulla ulos kaapeistaan ja kertoa omilla nimillään muille denialisteille, miksi ilmastonmuutos on vakava asia ja miksi sille pitäisi tehdä paljonkin – ja nopeasti.

Denialismi on oikeasti vaarallinen ilmiö. Se antaa liian monille mahdollisuuden suhtautua ilmastonmuutokseen välinpitämättömästi. Onko yksikin denialisti sitten liikaa? No ehkä ei yksi tai edes muutama. Sallitaan tämä ilmastonarrin rooli muutamille, mutta vain muutamille. Eikö niin?

Mainokset

Responses

  1. ”denialisti denialisti denialisti….. denialisti denialisti…. denialisti…. alan tutkimuslaitokset… konsensus…. denialisti.”

    Sana denialisti esiintyy kirjoituksessa 18 kertaa. Aika ala-arvoista. Kuinka paljon kirjoittajalla on hajuakaan itse alan tutkimustuloksista ja etenkin skeptismiä tukevista sellaisista? Ei näemmä paljoa – ja voiko biologian opettejalta rakaaa ymmärrystä kovista tieteenaloista kuten fysiikasta tai statistiikasta odottaakaan. Sen sijaan hän tyytyy pelkkään nimittelyyn ja asioita arvioineiden skeptikoiden kompetenssin vähättelyyn vaikka joukossa on lukuisia ilmakehäfyysikoita, meterologeja, tilastotieteilijöitä ja professoreita.

    Mihin Petteri perustaa oman mielipiteensä? Tieteessä mielipide tulee muodostaa todistusaineistolle. Mutta nyt niin Petteri kuin monet ”alan tutkijat” (joista suurin osa tutkii ilmiön SEURAUKSIA, ei sen takana olevaa fysiikkaa, mittauksia tai mallinnusta joita tekee pääasiassa kourallinen henkilöitä) muodostavat mielipiteensä konsensukselle – JOKA ON MIELIPIDE. Eli perustetaan mielipide evidenssin sijaan toisten mielipiteille ja ympyrä sulkeutuu ja environmentalistien bandwagon-bussi on valmis. Mitään avainasemassa olevaa todistusaineistoa ei kyseenalaisteta, vaan väite X (ihminen lämmittää ilmastoa merkittävästi ja haitallisesti) hyväksytään alkupremissiksi suoriltaan.

    Jos ei viitsi tai suostu kuuntelemaan kunnolla mitä skeptikot sanovat tai lukemaan skeptisiä vertaisarvioituja artikkeleita tai ylipäätänsäkään suhtautumaan valtavirran näkemyksiä tukeviin artikkeleihin kriittisesti niin mikset vain toteaisi yhdellä rivillä ”Olen auktoriteettiuskovainen ja haluan uskoa enemmistöä.” Tuollaiseen mustamaalaavaan ja suorastaan trollaavaan kirjoitukseen sinulla ei ole eväitä.

  2. Tiedemaailma on tiedemaailmaa ja blogit ovat blogeja. Blogeissa kirjoittaa kovin monta tulevaa ”Nobel-palkinnon saajaa”. Kuinka heitä voisi ottaa tosissaan? Jos joku heistä sitten tekee tieteellisen läpimurron, kummarrun heidän eteensä ja suutelen heidän jalkojaan. Siihen asti pidän noita blogien ”tietäjiä” enemmän tai vähemmän vinksahtaneina. Sinulla on oikeus ajatella juuri päinvastoin. Eläköön sananvapaus!

    Ilmastoskeptisiin tutkijoihin en osaa ottaa kantaa yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Denialistien ykkösskeptikko Roy Spencer on evoluution kieltäjä, mitä minun on biologisen koulutuksen saaneena vaikea sulattaa. Ajatteleekohan Spencer syvällä sisimmässään, että koska J on luonut ihmisen ja maapallon ihmisen käyttöön, J hoitaa hommat niin, ettei ilmasto voi yksinkertaisesti lämmetä haitallisessa määrin? Toivottavasti olen väärässä Spencerin suhteen.

  3. ”Ei herrajumala”
    Ihan kumallinen tiedekäsitys on nimimerkillä ”Ei herrajumala”! Eivät fysiikka ja biologia ole mitenkään jollain tavoin vastakkaisia aloja, vaan fysikaalinen kemia on aivan avainasemassa biologian ja myös sääilmiöiden ymmärtämisessä.

    Ajatellaan vaikkapa viljan tai nurmen kasvun mallintamista. Tähän sisältyvät periaatteessa fysikaalisesti laskettavat aineiden ja energian virrat maa- kasvi- ilma systeemissä plus kasvin fysiologiset reaktiot, joita alunperin säätelee kasvin perimän informaatio. Teoreettisesti täydellistä mallia on mahdotonta tehdä, jo pelkkä vesitalouden tarkka mallintaminen on laskennollisesti mahdotonta. Siis mallia täytyy käytännön sovellutuksia varten yksinkertaistaa. Jos aivan alkukesällä voidaan parin viikon ajan mittaamalla tarkistaa mallia, niin kasvin kehitystä voidaan usein laskea kohtalaisen suurella tarkkuudella. On myös huomattava, että taitavat maanviljelijät pystyvät vuodesta toiseen saamaan huippusatoja varsin vaihtelevisssa ja monimutkaisissa olosuhteissa.

    Minulla on ollut kokemusta siitä, että fyysikon alkaessa mallintaa biologisia systeemejä työstä tulee helposti ”ikuinen projekti”. Se on vähän samaa kuin kuin kysyttäessä auton toimintaperiaatetta, fyysikko alkaisi puhua kvarkeista. Kemiaa pidetään eksaktina tieteen alana, mutta jo tarkka kemiallisten sidosten laskeminen on ylivoimaista ja reaktioiden dynamiikan laskemisessa on tehtävä huomattavia yksinkertaistavia olettamuksia. Ei biologin tasoa heikennä se, että tarkkailee monimutkaisten kokonaisuuksien toimintaa. Keksintöjen tekemisessä on oleellista oivaltaa nopeasti eri tekijöiden merkittävyys ilman, että eri vaikutukset tekniseen järjestelmään osataan laskea tarkasti.

    Ilmasto on tietysti niin monimutkainen systeemi, että asioita on pakko yksinkertaistaa. Se ei myöskään ole täysin fysikaalinen systeemi, vaan kasvien ja maan mikrobien fysiologiset reaktiot (olioon tallennettu informaatio) on otettava huomioon. Ilmastoskeptikoiden väite, että ilmastotutkijoilla ei voi olla käsitystä eri tekijöiden merkityksestä, koska ennusteita ei voida tehdä teoreettiselta pohjalta tarkasti, on mielestäni absurdi. On hyvä tehdä erilaisia laskelmia enemmän ja vähemmän yksinkertaistaen systeemiä ja lähtien liikkeelle aivan erilaisin perustein, esim. ilmastohistoriasta. Monimutkaisia luonnon järjestelmiä tutkivat tieteen alat eivät ole muutamaan yksinkertaiseen peruslauseiseen perustuvia Newtonin fysiikan tapaan. Vaikka luonnon tukimuksessa tehdään virheellisiä päätelmiä, kokonaiskuva kuitenkin tarkentuu koko ajan ja mallit ja kokeelliset mittaukset vastaavat yhä paremmion toisiaan. Näinhän on käynyt evoluutiotutkimuksessa. Kuitenkin löytyy jatkuvasti tieteentekijöitä, jotka väittävät toisin.

    Kun talvisin on ollut minulla välillä aikaa lukea ilmastoon liittyviä tutkimuksia ja seurata ilmastoskeptikoiden väitteitä, niin kyllä skeptikoiden ajatusmaailma on ainakin minulle tuntunut varsin oudolta. Ensin skeptikot väittävät, että ilmasto ei lämpene ollenkaan ja kaupungit lämmittävät ilmastoa niin paljon, että se riittää selittämään havaitun lämpötilan nousuun. Sitten väitetään, että hiilidioksilla ei ole merkittävää vaikutusta (suoraa ja epäsuoraa) maahan kohdistuvan lämpösäteilyn intensiteettiin. Logiikka on tätä: ”Koska metsäpaloja on aina ollut, niin ihminen ei ole voinut sytyttää metsäpaloja”.

    Kun malleja kehitetään jatkuvasti ja niitä verrataan mittauksiin, niin tämähän on aivan normaalia tutkimustyötä. Käsitys monimutkaisesta ilmastosta tarkentuu vähitellen. Ilman pienhiukkasten vaikutuksen selvittäminen lienee tällä hetkellä varsin kuuma aihe ja tällä alalla suomalaiset ovat kunnostautuneet. Hyvän tutkimustyön merkki on havaintojen ja teorian lähentyminen ja näinhän on koko ajan käymässä ilmastotutkimuksessa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: