Kirjoittanut Peter A. Postol | tammikuu 3, 2014

Presidentin uuden vuoden puheesta unohtui ilmastonmuutos

Presidentti Sauli Niinistö olisi voinut uudenvuoden puheessaan mainita asian, joka koskee meitä kaikkia kipeästi jo lähimpien vuosikymmenien aikana, nimittäin ilmastonmuutoksen.

Joulutulva 2013, tapaninpäivämyrsky 2011 ja mittaushistorian kuumin päivä Suomessa 29.7.2010 – tässä muutamia äärimmäisiä sääilmiöitä meiltä Suomesta viime vuosilta. Sää tuntuu menneen aivan sekaisin, eikä oikein mikään ole kuin ennen. Vuosikymmenten valuntaennätyksiä, myrskyjen voimakkuusennätyksiä ja lämpimyysennätyksiä rikotaan kerta toisensa jälkeen. Tämä sama suuntaus tulee jatkumaan ja voimistumaan entisestään, sillä ilmasto lämpenee erityisesti arktisella alueella, mihin myös Suomi kuuluu.

Vaikka meidän säähän on aina kuulunut tulvia, myrskyjä ja helleaaltoja, fossiilisten polttoaineiden (kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen) vapauttaman hiilidioksidin aiheuttama lisälämpö antaa normaaleille sääilmiöille lisää voimaa. Eräs amerikkalainen ilmastotutkija vertaa tilannetta siihen, kun pesäpallon pelaaja alkaa syödä steroideja. Pelaaja lyö hormonien voimalla entistä lujempaa ja enemmän juoksuja (ennätyksiä). Tästä syystä onkin väärin kysyä, onko jonkin sääilmiön taustalla ilmastonmuutos vai ei. Oikeampi kysymys on, missä määrin tietyn sääilmiön takana on ilmastonmuutos? Ilmastonmuutos ja ilmaston lämpeneminen on kaikkien sääilmiöiden takana koska koko meidän ilmastomme on jo lämmennyt lähes yhdellä asteella mittaushistorian alusta eli 1880-luvulta lähtien.

Valitettavan usein kuulee arvioita, että ilmaston lämpeneminen hyödyttää meitä suomalaisia. Tätä asennetta on vaikea ymmärtää, kun voimistuvat myrskyt kaatavat metsiä ja irrottavat talojen kattoja, kun tulvat tuhoavat satoja ja kastelevat kellareita. Myönteisyyttä on vaikea ylläpitää kun helleaallot läkähdyttävät jo valmiiksi heikoimmassa kunnossa olevia ihmisiä, kun lumeton musta maa lisää masennusta ja kun metsien ja satojen tuholaiset levittäytyvät etelästä. Ja tämä on vasta alkua.

Jos kasvihuonekaasujen päästöjä ei saada vähenemään todella nopeasti, maapallon ilmasto tulee eräiden arvioiden mukaan lämpenemään 4-5 astetta kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Tällä hetkellä ilmakehän CO2-pitoisuus on noin 400 ppm, kun se 1800-luvun lopussa eli ennen fossiilisten polttoaineiden käytön aloittamista oli vain 270 ppm. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tavoitteeksi on asetettu, ettei ilmasto lämpene maailmanlaajuisesti enempää kuin kaksi astetta eli nykyisestä tasosta korkeintaan noin yhden asteen verran. Yhä useampi ilmastotutkija on sitä mieltä, että ilmaston lämpenemistä ei saada nykymenolla millään pidettyä alle kahdessa asteessa. Jos näin käy ja maailmanlaajuinen lämpeneminen lähenee 4-5 astetta, seuraukset ovat hirvittävät niin meille suomalaisille kuin kaikille muillekin pallomme asukkaille. Tämän presidentti Niinistökin olisi voinut mainita.

Mitä luulet, että lapsemme ja lapsemme lapset kysyvät meiltä sitten joskus, jos emme tee kaikkeamme ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi? Kysyvätkö he: Isä ja äiti, isoisä ja isoäiti, miksi ette pysäyttäneet ilmaston lämpenemistä, vaikka se olisi maksanut teille vain muutaman vuoden BKT:n kasvun? Mitä vastaisimme kun he kysyvät: Miksi annoitte meille perinnöksi niin synkän tulevaisuuden, vaikka te tiesitte mitä tulee tapahtumaan?  Vastaisimmeko rehellisesti, että meillä oli kiire jatkaa täysillä omasta hetkellisestä hyvinvoinnistamme nauttimista … ja että me emme oikeastaan välittäneet siitä, miten heidän käy?

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: